Dirriba Dinkakin pääsi jatkamaan koulun käyntiä uudessa koulussa. Kuva: Raimo Tuppurainen

Olemme kiitollisia

Olen Dirriba Dinka, olen nyt yhdeksäsluokkalainen ja asun Ukissa.

Sain työtä Darimu-projektissa, kun kylämme ja Algan kylän väliseen Kolol-jokeen rakennettiin siltaa.  Algan kylässä on tärkeä tori, jossa me maanviljelijät voimme myydä tuotteitamme. Ennen siltaa meillä oli suuria vaikeuksia joen toiselle puolelle pääsemisessä. Sadekaudella joki on paikoin yli 50 metriä leveä ja kapeammissa paikoissa virtaus taas on liian voimakasta.  Pimeällä ei joen toiselle puolelle ollut asiaa lainkaan, koska joen ylitys oli vaarallista päivälläkin. Kuivanakin kautena monia eläimiä hukkui jokeen.  Nyt kun silta on valmis, voimme ylittää joen turvallisesti läpi vuoden ja mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä.

Darimu-projekti auttoi minua monella tapaa.  Ensinnäkin minua auttoi kovasti se, että sain olla rakentamassa siltatyömaalla. Darimun alueella ei ole montakaan sellaista työpaikkaa, josta saisi palkkaa.

Toinen valtava apu meille viljelijöille on tiestä, joka projektin aikana rakennettiin. Nyt pystymme myymään viljatuotteet suoraan kylään tuleville ostajille kerralla. Ennen meiltä meni koko päivä torimatkaan. Aasilla saimme vain yhden säkin vietyä kerrallaan torille. Tien ansiosta  tuotteita voi kuljettaa autolla. Auto voi tulla hakemaan jopa pihasta viljakuorman, jos myy enemmän kuin yhden säkin kerrallaan.

Kolmas selkeä apu minulle oli koulusta. Darimu-projektissa Algan kylään rakennettiin koulu. Alun pitäen se oli ala-aste, mutta kun siitä tuli niin hyvä ja siinä on riittävästi luokkia, koulu päätettiin laajentaa ylä- asteeksi.

Olin lopettanut koulun kahdeksannen luokan jälkeen kaksi vuotta sitten. Lähin yläaste oli Darimun keskustassa. Koska kävelymatka sinne kestää noin kaksi tuntia  se oli liian kaukana, jotta olisin voinut käydä siellä päivittäin. Sen vuoksi minun olisi pitänyt vuokrata  asunto, joka olisi maksanut 60 birriä kuukaudessa. Siihen minulla ei ollut varaa. Nyt minulla on mahdollisuus jatkaa koulua, sillä uuden tien ansiosta minulla on vain noin tunnin kävelymatka koululle. Koulua on iltapäivällä, joten ehdin tehdä aamulla viljelystyöt.

Tämä on valtavan suuri helpotus. Yritän opiskella niin, että pääsisin läpi kymmenennen luokan kokeen ja sitten minulla olisi mahdollisuus päästä jatko-opintoihin valtion tuella. Yksityiseen kouluun minulla viljelijänä ei ole taloudellista mahdollisuutta.

Kaikkiaan meitä yhdeksäsluokkalaisia kotikylästäni on 50. Olemme suuresti kiitollisia tästä mahdollisuudesta.

Neljäs apu minulle – ja koko perheelleni – oli kaivosta. Siitä saadaan puhdasta vettä koko kylälle.

Toivon, että tie saisi vielä sepelipinnoitteen, se mahdollistaisi ympärivuotisen liikennöinnin. Toivon myös, että koulumme voisi saada sähkön. Nyt montaa asiaa opetetaan vain teoriassa, koska ilman sähköä sitä ei ole mahdollisuutta opetella käytännössä. Yksi on tietokoneen käyttö, jota pitäisi päästä harjoittelemaan. Sähkö mahdollistaisi myös television käytön opetustyössä. Varsinkin englannin kielen opiskelussa siitä olisi suuri apu.

Kiitän teitä, jotka teitte tämän mahdolliseksi. Kiitos, että lähetitte Mister Raimon auttamaan meitä. Toivotan teille Jumalan siunausta.

Algassa 2.12.2015 iltapäivällä kokeiden väliaikana.
Haastattelu: Raimo Tuppurainen
projektityöntekijä

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *